Eilen tein lumikengillä pienen lenkin. Isomman ylämäen kiivettyäni totesin kuntoni huonontuneen. Lumikengät kyllä pakkaslumessa upottikin aikalailla. Taidan ensi kerralla ottaa sauvat mukaan, niihin voi tiukan paikan tullen tukeutua. Mies testasi samalla "uutta" enduropyöräänsä ja raskaaksi kävi sekin lumiurilla.
Aloitin lomani alkajaisiksi Sarah Waters:in Vieras kartanossa kirjan. Tänä aamuna suljin kirjan. Pidin siitä. Piti kyllä käydä lukemassa täältä muiden tulkintoja kirjan juonesta ja mahdollisista ratkaisuista. Kuka teki ja mitä ja miten muut ovat asiat ajatelleet.
Lainasin heti toisen Watersin kirjan, Silmänkääntäjä. Varaukseni Julie Orringerin Näkymätön silta oli saapunut ja täytynee lukea se ensin. Sivuja on yli 700 ja laina-aika on vain kaksi viikkoa. Näkymätön silta tuntuu silti hyvältä kirjalta nyt.
Kävin eilen myös elokuvissa ystävän kanssa. Katsoimme The Descendants elokuvan. Tuskin muistan elokuvaa parin kuukauden kuluttua. Ei se mikään ihan huono ollut, mutta en jaksaisi katsoa uudelleen.
Tänään olen sulatellut pakastimen ja intoa puhkuen oltiin menossa hiihtämään, mutta voiteet jäätyi suksien pohjaan. Tultiin aika nopeasti pois. Ei ehditty edes ladulle! Voitelumoka. Ei auttanut havutkaan.
Iittalan maustepurkit löytyi kirpputorilta. Sain vihdoin nekin käyttöön. Tänään tein suppilovahverokeittoa, kun löysin vielä pakastimesta suppiksia. Olen huomannut, että pakastetut suppilovahverot ovat paljon parempia kuin kuivatut. Ensi syksynä siis enemmän pakastimeen ja kuivaamisen voisi jättää vähän vähemmälle. Laitoin keiton joukkoon myös pakastettua nokkosta. Se sopii muuten keittoihin todella hyvin!
Kiitos kirjavinkistä :). Iittalan maustepurkit ovat kauniit ja hyvin mahtuu mausteet, hyvä hankinta!
VastaaPoistaVoi kun minäkin pääsisin hiihtämään, taitaa jäädä. :)
Minulla on suppilovahverot olleet huonoja pakastuksen jälkeen, kuivatut (paremman makuisia) on ollut helppo lisätä murskattuna munakkaisiin, kastikkeisiin tai keittoihin. Sinun pitää kertoa miten pakastat, jos on jokin jippo :)
maiju, En tiedä onko jippoa, mutta tein seuraavasti: käytin sienet pannulla niin, että enin neste lähti irti ja sitten vaan pistin pakastusrasiaan. Myös sen nesteen (tai ainakin osan siitä). Kannattaa vaan pilkkoa aika pieneksi ne sienet. Joku sanoi, että sitkistyvät pakkasessa, mutta en ainakaan minä sellaista huomannut. Johtuiko se sitten just siitä, että olin pistänyt ne tosi pieneksi. Hyvä keitto niistä ainakin tulee ja yhden kastikkeenkin tein jo aiemmin :) Miten sinä olet pakastanut?
VastaaPoistaMinun teki niin mieli tänään hiihtämään, kun olimme siellä Hangossa. Jää houkutteli. Ehkä huomenna tai sunnuntaina. Lapsena hiihdin paljon, nyt se tuntuu jotenkin hankalalta, kun pitäisi ensin kuljettaa sukset autolla johonkin.
VastaaPoistaTuo Vieras kartanossa mun täytyy lukea. Menen nyt heti varaamaan sen kirjastosta, etten unohda.
Kirjailijatar, me mennään huomenna yrittämään uudelleen. Täytyy vaan huolta auto sekä sukset ensin. Entiset mönjät irti ja uutta tilalle. Jos nyt tekisi ihan ohjeiden mukaan niin pääsisi ihan ladulle asti. Mies ei ole hiihtänyt varmaan yli kymmeneen vuoteen. Ei ehkä vedetä veren maku suussa, mutta silleen hissukseen maisemia katsellen :)
VastaaPoistaVaraa ihmeessä! Tuo Näkymätön silta on kyllä vetäissyt myös mukaansa. Jotenkin tykkään paksuista kirjoista. Tykkään siitä, ettei ne lopu heti :)
Milla, olen pakastanut suppilot ensi paistamalla nesteet pois ja siitä pussiin jäähtymään ja pakkaseen, mutta kokonaisina. Ehkä tuo oli se jippo että olet pilkkonut ne ensin pieneksi. Pilkon itse nuo suolasienet pieneksi ja hiukka merisuolaa mukaan eivät tule niin sitkeiksi, onnistuvat suolasieneksi hyvin. Kiitos suppisten pilkkomispakastamis vinkistä.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!