Persiljaa kuivattavaksi. Omput kuivaa kuivurissa nyt. Punajuurisato jäi yhteen ainoaan punajuureen. Kai siitäkin voi olla onnellinen :) Neljä riviä, yksi sinnikäs.
Kausiruokaa kirja. Paljon ohjeita, joita voi kokeilla. Illalla jatkuu sienien ryöppäys. Kohta täytyy kiertää metsät kaukaa, emme mahdu kohta nuiden kanssa mihinkään. Puolukoita ja karpaloita kai seuraavaksi.
Jalat kipeänä kävelemisestä, kiipeilemisestä, kyykistelystä, selkä kumarassa kulkemisesta. Silti, on metsissä liikuskelu vain niin mukavaa!
Elokuu on kuvissasi kaunis.Ja tuo karvainen ystävä!Suloinen ja viisas katse silmissään.
VastaaPoistaHei vaan, täällä Minun Elämää-blogista Jatta. Piti vähän uudistua, ja vanha blogi jäi kuin nalli kalliolle.
VastaaPoistaMutta yhdyn edelliseen kommentoijaan, kauniita kuvia blogin täydeltä.:)
Kiitos Maria :) Koira on kieltämättä viisas, joskus elää ja tekee kuin ajatus.. osaa olla myös himpun verran jäärä. Niin kai pitää ollakin :)
VastaaPoistaPikkulampuri, kiva kun kävit ja jätit kommentin! Minulta on mennyt uusi osoitteesi ihan ohitse, sinne siis! :)
Minä olen aivan ihastunut teidän koiraan. Niin suloinen että :)
VastaaPoistaKiitos kirjavinkistä, täytyypä piipahtaa kirjastossa.
Malla, muistan ilmoituksen koiranpennuista, jossa puhuttiin jotain sydäntensärkijöistä. Sitä se on kyllä ollut... :)
VastaaPoistaKirjan nimi on kokonaisuudessaan Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville.
i like this house picture. very cute
VastaaPoista